© Kuvien ja tekstien kopiointi kielletty!
En oikein tiedä kuinka ja millä sanoilla aloittaisin tämän tekstin. Ehdin toivoa elämää suurempaa ihmettä liian aikaisin. Viime viikon toiveikkuus tulevasta on vaihtunut jälleen suruun, lohduttomaan oloon ja epätietoisuuteen. Oikea päätös jatkosta pitäisi tehdä pikaisella aikataululla. Valinnan vaikeus ratkaisuun on haastavaa, sillä haluaisin sisimmässäni tietää ja tuntea, että valitsemmamme päätös on varmasti paras mahdollinen teko. Elämän ja kuoleman taistelu on armotonta. 😢
Keskiviikkona (20.9) Nipsu sai toisen sytostaattiannoksensa Viikin pieneläinsairaalalla. Ennen luukulle ilmoittautumista käytän Nipsun heti ensimmäisenä vaa'alla. Vaaka on näyttänyt tähän asti aina 17.3 kg Nipsun painoksi, mutta tänä aamuna se näytti 16.2 kg. Hetken ajattelin tuloksen olevan virheellinen, mutta samat luvut ilmestyivät tauluun kerta toisensa jälkeen. Mainitsin painonmuutoksen vastaanotossa olevalle hoitajalle, joka kirjasi meidät sisään. Kilon pudotus tuntuu isolta luvulta, Nipsun ollessa jo entuudestaan vähän liiankin hoikka. Jäimme aulaan odottamaan. Tuttuun tapaan kandi otti meidät vastaan ja haastatteli Nipsun voinnista kuluneen viikon aikana. Kerroin havainnoistamme kasvaimen pehmentymisen suhteen sekä muiden pienten muutoksien, joita olimme huomanneet. Alkukartoituksen jälkeen eläinlääkäri tuli suorittamaan yleistutkimuksen ja verikokeen oton. Verikokeesta tarkastellaan etenkin Nipsun veren valkosoluarvoja. Ne olivat viitearvojen puittessa, mutta hieman alakanttiin. Eläinlääkärin tekemän tutkimuksen jälkeen Nipsu siirettiin taas omaan koppiin lepäilemään ja odottamaan vuoroaan. Tällä kertaa se jäi kuitenkin erityksiinn huoneeseen missä olimme, kohonneen infektioriskin vuoksi. Varsinainen solunsalpaaja oli tällä kertaa syklofosfamidia ja se annettiin suonensisäisenä infuusiona. Solunsalpaajan lisäksi Nipsulle annettiin myös natriumkloridia oikean etujalan laskimoon sekä nesteenpoisto -ja pahoinvointilääkettä.
Myöhemmin iltapäivällä sain ilmoituksen, että Nipsu olisi valmiina kotiutettavaksi. Päästyäni sairaalalle ilmoittauduin ja kandi tuli vastaanottamaan minut odotustilasta. Menimme samaan huoneeseen mihin Nipsu jäi aamulla erityksiin. Ilahtumisen riemu jälleennäkemisestä oli suuri, niin kuin aina. Ihana pieni otukseni. 💗
Kävimme eläinlääkärin kanssa läpi Nipsun paperit ja päivän asiat, joita sairaalalla oltiin tehty. Hieman yllättävänä tietona sain kuulla, että kasvainmassa oli mittauksen mukaan kasvanut viime viikosta muutaman sentin sekä pituus -että paksuussuunnassa. Lisäksi alustavien tietojen mukaan patologin lausunnossa Nipsun syöpätyyppi olisi asteeltaan korkeampi ja aggressiivisempi high grade. Muserruin uutisista. Uusi luokitusaste tulisi vaikeuttamaan Nipsun hoitoa ja päätöstä siitä mitä jatkossa tehdään.
Kaikesta huolimatta uudelle solunsalpaajalle halutaan antaa toistaiseksi mahdollisuus, joten suuntaamme Viikkiin jälleen maanataina, silloin annetaan sama sytostaatticoktail uudestaan. Kotihoidon ohjeet pysyivät suht ennallaan, kortisoniannosta tosin lasketaan neljäsosalla sekä Nipsun vointia tulee tarkkailla entistä tarkemmin. Syklofosmidin haittavaikutuksena voi esiintyä verivirtsaamista, merkkinä virtsarakon tulehduksesta. Tähän asti kaikki on sujunut hienosti, ilman ongelmia. Nipsun vointi on ennallaan eikä haittavaikutuksia solunsalpaajasta ole ilmennyt. Urhea potilaamme. 😇
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Perjantaina (22.9) sain aamupäivällä puhelun Viikistä, pehmytosakirurgiaan erikoistuneelta eläinlääkäriltä, joka vastaisi Nipsun mahdollisesta leikkauksesta. Hän soitti CT- kuvien -ja koepalojen tuloksista sekä vaihtoehdoista, joita meillä tässä tilanteessa on jäljellä. Huonot uutiset ovat, että Nipsun syöpäkasvain on siis luokitukseltaan high grade, joista koepalat on otettu. Tästä syystä etäpesäkkeiden riski nousee n. 50%. Toistaiseksi Nipsun keuhkokuvista etäpesäkkeitä ei näy, mutta niidenkään mahdollisuutta ei voida poissulkea luokitusasteen vuoksi. Lisäksi kasvain on hyvin verisuonnittunut ja kulkee pitkin kaulan alueen isoja valtimoita sekä laskimoita pitkin. Mikäli leikkaukseen päädytään kasvainta ei voida poistaa täysin puhtain marginaalein sen tämän hetkisen koon ja sijainnin vuoksi.
"Hyvät uutiset" puolestaan ovat, että kasvain ei ole kiinnitynyt luuhun eikä leikkauksessa tarvitsisi amputoida Nipsun etujalkaa eli toimenpide olisi toki vaativa mutta ei täysin mahdoton. Ennuste syövän parantumiselle on kuitenkin hyvin epävarmaa. Huonoimmassa tapauksessa leikkaushoidosta huolimatta syöpä uusiutuisi ja näin ollen Nipsun tuskin koskaan parantuisi sairaudestaan. Parhaimmassa tapauksessa tilanteessa leikkaushoito yhdistettynä mahdollisesti solunsalpaajien jatkohoitoon ja/tai elektrokemoterapiaan toisi Nipsulle lisää hyviä elinvuosia x-määrän.
Viimeisenä ja lopullisena vaihtoehtona on myös eutanasia, jota olemme viime päivinä paljon pohtineet. Näiden tietojen puittessa eutanasia olisi ratkaisu, joka poistaisi ainakin varmuudella epätietoisuuden tulevasta ja mahdollisesta kärsimyksestä. Luopuminen ajatuksena on sydäntä särkevää, mutta toisaalta en haluaisi olla itsekäs vaan ennen kaikkea ajatella koirani parasta. Nipsun yleiskunnon ollessa vielä moitteeton ja normaali haluaisimme uskoa, toivoa ja yrittää niin paljon kuin voi. Tällä hetkellä emme usko sen kokevan syöpäkipuja, koska Nipsun käytös ei ole muuttunut kummalliseksi. Se syö hyvällä ruokahalulla, jaksaa ulkoilla normaalisti, on kiinnostunut asioista, leikkii ja touhuaa. Kasvain ei arista tai ulkoisesti häiritse sitä. Jälkeenpäin tuntuisi hirveältä jossitella ratkaisuaan, jonka tekee toisen elämän puolesta. Tilanne on vaikea, sillä uuden sytostaattiannoksen myötä Nipsun kasvain on jälleen reagoinut, muuttunut ja pehmentynyt entisestään. Kasvain tuntuu käteen litteältä, sileältä ja on koostumukseltaan pehmeämpää kuin koskaan tähän asti. Voisiko silti olla olemassa pienikin mahdollisuus ja tapahtua muutosta kuitenkin parempaan?
Ja parin päivän päästä pitäisi tehdä elämän vaikeampia päätöksiä siitä jatkammeko syöpähoitojen yrittämistä vai päädymmekö saattohoitamaan Nipsua eutanasiaan asti.
" Sinä olet niin kaunis en henkeä saa, hetket unta on vain haihtuvaa... Jos menet pois, mitä minulle jää? Jos menet pois, kesä tää häviää. Jos menet pois, joet jäätyvät taas ja huurtumaan saat pihamaan pihlajan... " 💔
En oikein tiedä kuinka ja millä sanoilla aloittaisin tämän tekstin. Ehdin toivoa elämää suurempaa ihmettä liian aikaisin. Viime viikon toiveikkuus tulevasta on vaihtunut jälleen suruun, lohduttomaan oloon ja epätietoisuuteen. Oikea päätös jatkosta pitäisi tehdä pikaisella aikataululla. Valinnan vaikeus ratkaisuun on haastavaa, sillä haluaisin sisimmässäni tietää ja tuntea, että valitsemmamme päätös on varmasti paras mahdollinen teko. Elämän ja kuoleman taistelu on armotonta. 😢
Keskiviikkona (20.9) Nipsu sai toisen sytostaattiannoksensa Viikin pieneläinsairaalalla. Ennen luukulle ilmoittautumista käytän Nipsun heti ensimmäisenä vaa'alla. Vaaka on näyttänyt tähän asti aina 17.3 kg Nipsun painoksi, mutta tänä aamuna se näytti 16.2 kg. Hetken ajattelin tuloksen olevan virheellinen, mutta samat luvut ilmestyivät tauluun kerta toisensa jälkeen. Mainitsin painonmuutoksen vastaanotossa olevalle hoitajalle, joka kirjasi meidät sisään. Kilon pudotus tuntuu isolta luvulta, Nipsun ollessa jo entuudestaan vähän liiankin hoikka. Jäimme aulaan odottamaan. Tuttuun tapaan kandi otti meidät vastaan ja haastatteli Nipsun voinnista kuluneen viikon aikana. Kerroin havainnoistamme kasvaimen pehmentymisen suhteen sekä muiden pienten muutoksien, joita olimme huomanneet. Alkukartoituksen jälkeen eläinlääkäri tuli suorittamaan yleistutkimuksen ja verikokeen oton. Verikokeesta tarkastellaan etenkin Nipsun veren valkosoluarvoja. Ne olivat viitearvojen puittessa, mutta hieman alakanttiin. Eläinlääkärin tekemän tutkimuksen jälkeen Nipsu siirettiin taas omaan koppiin lepäilemään ja odottamaan vuoroaan. Tällä kertaa se jäi kuitenkin erityksiinn huoneeseen missä olimme, kohonneen infektioriskin vuoksi. Varsinainen solunsalpaaja oli tällä kertaa syklofosfamidia ja se annettiin suonensisäisenä infuusiona. Solunsalpaajan lisäksi Nipsulle annettiin myös natriumkloridia oikean etujalan laskimoon sekä nesteenpoisto -ja pahoinvointilääkettä.
Myöhemmin iltapäivällä sain ilmoituksen, että Nipsu olisi valmiina kotiutettavaksi. Päästyäni sairaalalle ilmoittauduin ja kandi tuli vastaanottamaan minut odotustilasta. Menimme samaan huoneeseen mihin Nipsu jäi aamulla erityksiin. Ilahtumisen riemu jälleennäkemisestä oli suuri, niin kuin aina. Ihana pieni otukseni. 💗Kävimme eläinlääkärin kanssa läpi Nipsun paperit ja päivän asiat, joita sairaalalla oltiin tehty. Hieman yllättävänä tietona sain kuulla, että kasvainmassa oli mittauksen mukaan kasvanut viime viikosta muutaman sentin sekä pituus -että paksuussuunnassa. Lisäksi alustavien tietojen mukaan patologin lausunnossa Nipsun syöpätyyppi olisi asteeltaan korkeampi ja aggressiivisempi high grade. Muserruin uutisista. Uusi luokitusaste tulisi vaikeuttamaan Nipsun hoitoa ja päätöstä siitä mitä jatkossa tehdään.
Kaikesta huolimatta uudelle solunsalpaajalle halutaan antaa toistaiseksi mahdollisuus, joten suuntaamme Viikkiin jälleen maanataina, silloin annetaan sama sytostaatticoktail uudestaan. Kotihoidon ohjeet pysyivät suht ennallaan, kortisoniannosta tosin lasketaan neljäsosalla sekä Nipsun vointia tulee tarkkailla entistä tarkemmin. Syklofosmidin haittavaikutuksena voi esiintyä verivirtsaamista, merkkinä virtsarakon tulehduksesta. Tähän asti kaikki on sujunut hienosti, ilman ongelmia. Nipsun vointi on ennallaan eikä haittavaikutuksia solunsalpaajasta ole ilmennyt. Urhea potilaamme. 😇
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Perjantaina (22.9) sain aamupäivällä puhelun Viikistä, pehmytosakirurgiaan erikoistuneelta eläinlääkäriltä, joka vastaisi Nipsun mahdollisesta leikkauksesta. Hän soitti CT- kuvien -ja koepalojen tuloksista sekä vaihtoehdoista, joita meillä tässä tilanteessa on jäljellä. Huonot uutiset ovat, että Nipsun syöpäkasvain on siis luokitukseltaan high grade, joista koepalat on otettu. Tästä syystä etäpesäkkeiden riski nousee n. 50%. Toistaiseksi Nipsun keuhkokuvista etäpesäkkeitä ei näy, mutta niidenkään mahdollisuutta ei voida poissulkea luokitusasteen vuoksi. Lisäksi kasvain on hyvin verisuonnittunut ja kulkee pitkin kaulan alueen isoja valtimoita sekä laskimoita pitkin. Mikäli leikkaukseen päädytään kasvainta ei voida poistaa täysin puhtain marginaalein sen tämän hetkisen koon ja sijainnin vuoksi.
"Hyvät uutiset" puolestaan ovat, että kasvain ei ole kiinnitynyt luuhun eikä leikkauksessa tarvitsisi amputoida Nipsun etujalkaa eli toimenpide olisi toki vaativa mutta ei täysin mahdoton. Ennuste syövän parantumiselle on kuitenkin hyvin epävarmaa. Huonoimmassa tapauksessa leikkaushoidosta huolimatta syöpä uusiutuisi ja näin ollen Nipsun tuskin koskaan parantuisi sairaudestaan. Parhaimmassa tapauksessa tilanteessa leikkaushoito yhdistettynä mahdollisesti solunsalpaajien jatkohoitoon ja/tai elektrokemoterapiaan toisi Nipsulle lisää hyviä elinvuosia x-määrän.
" Sinä olet niin kaunis en henkeä saa, hetket unta on vain haihtuvaa... Jos menet pois, mitä minulle jää? Jos menet pois, kesä tää häviää. Jos menet pois, joet jäätyvät taas ja huurtumaan saat pihamaan pihlajan... " 💔
Kommentit
Lähetä kommentti